Jalkapallovalmentaja Pasi Tuutti arvostaa onnellisuutta

Sain ainutlaatuisen mahdollisuuden haastatella suomalaista menestysvalmentajaa Pasi Tuuttia. Tuutti paljastaa tässä haastattelussa, että hän ei pelaa mitalien kiilto mielessä. Tuutille tärkeintä on oppia ja auttaa.

Ammattilaisjalkapalloa seuraavat henkilöt muistavat Pasi Tuutin valmentajana, joka ottaa vastuun, kun sitä tarjotaan. Toni Koskelan siirryttyä kesken kauden HJK:n riveihin, Tuutista tuli RoPS:n päävalmentaja. Simo Valakarin jätettyä KuPS-laivan, Tuutti otti päävalmentajuuden keskellä harjoituskautta. Penkkiurheilijoille saattaa tulla yllätyksenä, että kolme hopeaa, yhden pronssin ja kolme cupia voittanut Tuutti ei tee töitä mitalit mielessä.

– Tärkein saavutukseni valmentajana on se, että olen pystynyt auttamaan ihmisiä oivaltamaan jotain mitä ilman minun kohtaamista ei olisi tapahtunut tai oivallus olisi vähintäänkin viivästynyt merkittävästi. Parhaita saavutuksiani ovat hetket, kun urheilijat ja valmentajat ovat tehneet minun ajatuksista omiaan, parempia sellaisia, löytäneet jotain ainutlaatuista ja saavuttaneet unelmiaan. Jokainen urheilija, jonka kanssa olen saanut tehdä matkaa, olisi tarinan kertomisen arvoinen, Tuutti toteaa. 

-Kun voin olla itseni kanssa onnellinen sekä kiitollinen ja voin tehdä ympärillä olevista ihmisistä onnellisimpia, olen menestynyt. Olen onnellinen ja kiitollinen kaikista hetkistä, joita olen valmentajaurallani saanut kokea, Tuutti jatkaa.

Palaute palkitsee parhaiten

Mitalimäärän asemasta Tuutti kehottaa arvioimaan valmentajia vision, mission ja strategia näkökulmasta.

-Mikäli valmentaja on pystynyt toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla seuran vision, mission ja strategian mukaisesti, voidaan työtä pitää onnistuneena. Parhaissa organisaatiossa tähän on laadittu mittaristo, Tuutti tietää.

Parhaana onnistumisen mittarina Tuutti pitää joka tapauksessa urheilijoilta ja valmentajilta saamaansa välitöntä palautetta.

-Pidän onnistumisena sitä, että ympärillä olevat ihmiset antavat palautetta niin usein ja riittävästi, että palautekeskusteluja ei enää tarvita. Vahvimmat onnistumisen elämykseni olen kokenut odottamattomissa hetkissä, kun urheilija tai valmentajakollega halaa ja sanoo kiitos, että olet ja olet ollut, Tuutti muistelee.

-Olen ollut onnekas saadessani toimia upeiden valmentajien kanssa sekä arkityössäni että Palloliitossa. Usean vuoden kokemus valmentajien kouluttajana eri puolilla Suomea on antanut minulle ainutlaatuisen mahdollisuuden oppia. Koen onnistuneeni auttamaan jokaista valmentajaa olemaan parempi versio itsestään myös niissä arkiympäristöissä, joissa olen toiminut. Tämä on käynyt selväksi lukuisissa palautekeskusteluissa työni aikana sekä erityisesti sen jälkeen, kun oma matkani on jatkunut jossain toisaalla, Tuutti iloitsee.

Valmentaja on syyllinen, vaikka heikot tulokset johtuisivat jostain aivan muusta

Tuutti nostaa haastattelussa esille valmennustyön raadollisuuden sekä sen että joukkueiden valmentajat ja johtohenkilöt eivät uskalla kertoa epäonnistumisten kuuluvan myös urheiluun.

-Otsikot roihuavat, jos ja kun kaupungin ykkösseuran tulokset eivät ole odotuksen mukaiset. Valmentaja on syyllinen kokonaisuuden epäonnistumisiin, vaikka taustalla olisi mitä tahansa muuta. Toinen merkittävä asia, josta julkisuudessa kerrotaan on ulkopuolisten arviot valmentajan pätevyydestä. Tätäkin pätevyyttä mitataan usein vain ulkoisilla menestymismittareilla eli mitaleilla tai mestaruuksilla. Näistä asioista syntyy negatiivinen toimintakulttuuri: Kun valmentajat ja seuran johtohenkilöt peittelevät epävarmuuttaan, totuus ei pääse esille. Ei haluta puhua matkalle kuuluvista mutkista, vaikka nuo mutkat saattaisivat olla se kokoava voima, joka saisi joukkueen jäsenet ymmärtämään paremmin toisiaan ja tekemään asioita toisin, Tuutti toteaa.

Haastavasta toimintaympäristöstä huolimatta Tuutti on motivoitunut pysymään valmentajana.

-Äärettömän uteliaan henkilönä janoan jatkuvasti lisätietoa. Onneksi tässä ammatissa oppiminen on päivittäistä, ilman kyseistä elementtiä olisin varmasti jo tylsistynyt ja vaihtanut alaa, Tuutti nauraa. 

-Minun elämäni tarkoitus on oppia ja auttaa. Sisältäni kumpuava halua auttaa ihmisiä on vahva motivaattori valmentamiseen. Nuoruuden haaveeni luokanopettajan urasta jalostui valmentamiseen, sillä valmentajana pystyn vaikuttamaan kokonaisvaltaisemmin ihmisyyden rakentumiseen ilman vastapelurin motivaatio-ongelmia, Tuutti sanoo.

Raha ja ihmissuhdetaidot ratkaisevat mestarin

Tuutin mukaan mestaruuden voittaa suuren budjetin joukkue, jolla on valmentajana ihmissuhdetaitojen super-osaaja.

-Seuran käytössä oleva rahamäärä ratkaisee suurelta osin sen tuleeko seurajalkapallossa mitalisijoituksia. Muutamia poikkeuksiakin on, mutta ne lujittavat enemmän sääntöä kuin purkavat sitä. Toinen merkittävä tekijä mitalien kannalta on se, kuinka hyvin valmentaja onnistuu ihmissuhdetaidoissaan pelaajien ja seurajohdon suuntaan. Mikäli rahaa on paljon käytössä ja valmentajalla on erinomaiset ihmissuhdetaidot, onnistuminen tai pikemminkin menestyminen on erittäin todennäköistä, Tuutti kertoo.

-Valmennustiimin jäsenillä pitää olla pienet erikoisosa-alueet, jotta pienimmänkin kilpailuedun samisen mahdollisuus kasvaa merkittävästi. Koska jalkapallo on monimutkainen laji, jokaisella osa-alueelle oltava monta erityisosaajaa. Missään joukkueessa ei ole enää mahdollisuutta saavuttaa menestystä minimitekijämäärällä, sillä arkilaatu on merkittävin kilpailuetu, jota jokainen joukkue tavoittelee, Tuutti sanoo.

Macho-johtaminen ei ole tätä päivää

Tuutti on valmis ravistelemaan pukukoppien macho-kulttuuria. Tuutti ei johda pelolla, vaan juurruttamalla jokaiseen pelaajaan omistajuuden omasta tekemisestään.

-Valmentajalta odotettu johtajuus on yksi isoimmista muutoksen kourissa olevista asioista valmentajuuden sisällä. Teollisen yhteiskunnan johtamiskulttuuri ei ole tapa, jolla urheilijat odottavat valmentajan johtavan joukkojaan. Modernin yhteiskunnan kasvatit odottavat tasa-arvoisempaa ja ihmisläheisempää johtamiskulttuuria kuin ennen. Pelko ei ole ollut enää syy pitkään aikaan tehdä asioita vaan ymmärrys omistajuudesta omaa uraansa kohtaan, Tuutti sanoo.

-Pukukopeista löytyy edelleen niitäkin, jotka kaipaavat hetkittäin hierarkiaan perustuvaa macho-johtamista, mutta heidän osuutensa pienenee vuosi vuodelta. Ei ole montaa vuotta siitä, kun omalle kohdalleni sattui tilanne, jossa olin päävastuussa johtamisesta, ilman halua huutaa ja machoilla vaikka urheilijoiden joukosta puolet olisi sitä kaivannut. Oppimishetki tuokin, Tuuti muistelee.

-Ongelmia ja haasteita johtajuuteen tuovat ydinryhmän ulkopuoliset henkilöt ja tahot, jotka eivät ole tietoisia ydinjoukon toimintakulttuurista. Tällainen taho voi olla seuraorganisaation sisällä tai vaikkapa mediassa kertoen pääosin negatiivisesti seuran toiminnasta, Tuutti kertoo.

Nykyvalmentajien tulee olla moniosaajia

Tuutti näkee nykyvalmentajat moniosaajina, jotka ymmärtävät itsensä, hallitsevat ihmissuhdetaidot, delegoivat fiksusti sekä roolittavat yhdinryhmän oikein.

-Nykyvalmentajien pitää olla hyviä itsensä kehittäjä eli ymmärtää omat henkilökohtaiset peruskysymyksensä: Kuka olen, millaiseksi haluan tulla ja hallitsenko elämääni. Lisäksi valmentajan pitää omaksua ihmissuhdetaitojen laaja kirjo, jotta hän pystyy auttamaan ykilöitä kasvamaan vastuun kantajiksi, Tuutti kertoo.

-Nuo ovat kovat vaatimukset, mutta osaava valmentaja pystyy delegoimaan työtehtäviä ja rakentamaan merkitykselliset roolit ydinryhmän jäsenille, jotta jokaisella heistä olisi mahdollisuus onnistua nimenomaan osana tätä ryhmää.  Valmentaminen on yksilöiden tarpeiden mukaan adaptoitumista. Joukkuelajeissa kompleksisuutta lisää tosin se, että yksilöiden pitää toimia ryhmässä, Tuutti sanoo.

3 vinkkiä onnelliseen elämään

Tuutista kuulee, että hän on nähnyt ja kokenut paljon. Tässä on lukijoidemme iloksi Tuutin kolme vinkkiä onnelliseen elämään.

1. Hyödynnä sisäinen motivaatiosi

Sisäinen motivaatio on kaiken alkuun paneva voimavara, jota kannustava sisäinen puhe ehostaa. Positiiviset ajatukset saavat näkemään varjojen kirkkaimmat kohdat hetkinä, jolloin olisi mahdollista kaatua pimeälle puolelle. Samaan hengen vetoon nostan esille kiitollisuuden, sillä sen voimaannuttava teho on täysin aliarvioitua koko yhteiskunnassa.

2. Opi epäonnistumisista

Kun kaikki ei mene suunnitelmien mukaan, mukautumis- ja sopeutumiskyky paranee sekä nopeiden ja vajaalla informaatiolla tehtyjen päätösten tekeminen onnistuu. Näiden taitojen soveltaminen myös työn ulkopuolella auttaa sinua olemaan parempi ihminen sekä omasta että läheistesi mielestä.

3. Nauti jokaisesta hetkestä

Muistuta itseäsi sinulle tärkeistä asioista, niin jaksat eteenpäin elämän uskomattomalla ja ennalta-arvaamattomalla polulla. Nauti jokaisesta hetkestä, joita eteesi tuodaan. Universumi järjestää riittävän määrän hetkiä, joissa vain sinun omilla valinnoillasi on merkitystä.